Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on kumottu kotitaloustyöyleissopimuksen myötä 1.1.2015 alkaen.  Yleissopimuksella pyritään turvaamaan kotitaloustyöntekijöille maailmanlaajuisesti ihmisarvoiset työ- ja elinolot.

Työsuhteessa noudatettavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja työsuojelun valvontalaki. Lait löytyvät kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta.

Yleissitovaa työehtosopimusta ei kyseisessä työssä noudateta.

Työaika

Säännöllinen työaika saa olla työaikalain mukaan vuorokaudessa enintään 8 tuntia.

Työaikalaki edellyttää, että työnantaja pitää työajasta kirjanpitoa. Työaikakirjanpidon muodon voi vapaasti valita, mutta siitä on tultava ilmi tehdyt tunnit, ylityö ja siitä maksettu korotettu palkka ja sunnuntaityö ja siitä maksettu korotettu palkka. Työaikakirjanpitolomakemalli löytyy mm. aiemmin mainitusta suosituksesta kotitaloustyöntekijän työsuhteen ehdoista.

Koeaika

Koeajan sopimisessa noudatetaan työsopimuslakia.  Lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Huomaa kuitenkin, että kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa.

Palkka

Työehtosopimuksen puuttuessa määräyksiä palkasta ei ole. Työntekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.  Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Palkka on maksettava sovitusti vähintään kerran kuukaudessa ja sen on oltava nostettavissa palkanmaksupäivänä.

Kannattaa huomioida, että Kelan työttömyyspäivärahan perusteena kokoaikatyön palkan kuukaudessa pitää olla vähintään 1211 euroa (vuonna 2019). Jos hoitaja siis jäisi työttömäksi ja hän haluaisi saada Kelasta työttömyyspäivärahaa, on hänen palkan pitänyt olla vähintään mainitun summan suuruinen.

Työnantaja antaa työntekijälle laskelman palkan määräytymisestä. Valmis palkkalaskentamalli löytyy työsuojeluhallinnon sivuilta.

Sairasajan palkka

Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, on työntekijällä oikeus saada täysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada 50% palkastaan.

Työntekijän pyydettäessä esitettävä selvitys työkyvyttömyydestään

Yhdeksännen arkipäivän jälkeen työntekijä voi hakea Kelasta sairaspäivärahaa.

Vuosiloma

Työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus vuosilomaan.

Lomakausi: Työntekijälle on annettava hänen ansaitsemansa kesäloma 2.5.–30.9. välisenä aikana ellei siirrosta sovita (tarvitaan erityinen syy ja työntekijän suostumus). 24 lomapäivän ylittävä loma annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. -30.4. välisenä aikana.

Lomaoikeus: Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä (31.3.) on keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on lomaoikeus 2,5 päivää kuukautta kohti.

Lomanmääräytymisvuosi: Lomakautta edeltävä vuosi 1.4.–31.3., josta ajasta em. lomaoikeus lasketaan.

Lomanmääräytymiskuukausi: Kalenterikuukausi, jona aikana työntekijällä on vähintään 14 työpäivää/työssäolopäivien veroista päivää tai ellei se täyty vaihtoehtoisesti työsopimuksen mukaisesti 35 työtuntia.

Kuukausipalkkaisen hoitajan lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä. Lomapalkan laskemista löytyy lisätietoa työsuojeluhallinnon sivuilta.

Työehtosopimuksen puuttumisen takia ei tarvitse maksaa lomarahaa eli ns. lomaltapaluurahaa, joka maksetaan tes-aloilla, kun lomalta palataan takaisin töihin ( 50% lomapalkasta).

Kun hoitajalle maksetaan palkka loman ajalta, voi loman ajalta saada yksityisen hoidon tukea.

Perhevapaat

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta.

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä.

Työsuhteen päättäminen

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään irtisanomalla. Irtisanomisen syyn on oltava asiallinen.

Irtisanomisaika on sopimuksen mukainen tai

14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työntekijälle pyynnöstä kirjallinen työtodistus. Myös työtodistusmallikaavake löytyy työsuojeluhallinnon sivuilta.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon järjestäminen kotitaloustyöntekijöille on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, jonka toteuttamiseen tulee käyttää työterveyshuoltoon perehtyneitä ammattihenkilöitä. Työnantajan pitää järjestää ehkäisevä työterveyshuolto, sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista.

Työterveyshuollon järjestämisen voi sopia kunnan työterveyshuollon tai yksityisen työterveyshuoltopalveluja tarjoavan kanssa. Käytännössä työnantaja ottaa yhteyttä paikkaan, jossa haluaa järjestää työterveyshuollon ja tekee kyseisen paikan kanssa asiasta sopimuksen. Sopimuksen tekemisen jälkeen työterveyshuolto ja työnantaja laativat yhdessä työterveyshuollon toimintasuunnitelman.

Lue lisää Kelan sivuilta:

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/tyoterveys

Työturvallisuus

Työturvallisuuslakia sovelletaan myös työhön, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee työnantajan kodissa. Lain kotitaloustyöntekijän työsuhteesta mukaan työnantajan on annettava työntekijälle henkilökohtaista opastusta työhön niin, ettei työstä aiheudu työntekijälle tapaturman tai sairastumisen vaaraa. Työnantaja ei saa luovuttaa työntekijän käytettäväksi sellaisia teknisiä laitteita tai aineita, joista työn vaatimalla tavalla käytettyinä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain 9 §:n mukaan työsuojelutarkastuksia voidaan määrätyin edellytyksin tehdä myös kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin.