Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan kustannuksista.
Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomaisuus- vaatimus koskee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota normaalisti tehdään kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi.
Hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan verovelvolliseen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaan kohdistuvaa huolenpitoa ja hoitoa.
Yksityinen päivähoito, johon saadaan Kelan tai kunnan tukea, ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Julkiset tuet estävät kotitalousvähennyksen myöntämisen vain sen työn perusteella, johon tuki kohdistuu. Hallituksen esityksen (HE 85/1997) perustelujen mukaan esimerkiksi illalla tapahtuvasta lasten hoitamisesta voi saada vähennyksen, vaikka päivällä tapahtuvaan hoitoon saataisiinkin kotihoidon tukea.
Vähennyksen määrä ja vähennykseen oikeuttavat kulut
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on enintään 2250 euroa kalenterivuodessa.
Vähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin (100 euron omavastuu). Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut ja työkorvaus on maksettu.
Vähennykseen oikeuttavia kustannuksia ovat palkkaan liittyvät seuraavat sivukulut:
- työnantajan sosiaaliturvamaksu
- pakollinen työeläkemaksu
- tapaturmavakuutusmaksu
- työttömyysvakuutusmaksu
- ryhmähenkivakuutusmaksu
Vuonna 2020 vähennyskelpoista on 40 prosenttia ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksetusta työkorvauksesta.
Jos kotitalous palkkaa työntekijän, vähennyskelpoista on 15 prosenttia palkasta ja työnantajalle kuuluvat palkat sivukulut.
Miten vähennys tehdään?Kotitalous vaatii kotitalousvähennystä omavero.fi:ssä tai veroilmoituksella.
Voit käyttää apunasi myös Palkka.fi-palvelua.
Lisätietoja:
http://www.vero.fi