Kun hoitaja ja hoidettavat ovat löytäneet toisensa, tehdään hoitosopimus. Hoitosopimus kannattaa tehdä tarkasti miettien ja pohtien, ettei tule ikäviä yllätyksiä jälkikäteen kummankaan osapuolen puolelta. Hoitosopimus tehdään kirjallisena. Myös suulliset sopimukset ovat sitovia, mutta niitä on jälkikäteen vaikeampi todistella.
Alla muutamia asioita, joitasopimuksessa kannattaa huomioida ja mainita ja/tai käsitellä vanhempien ja hoitajan kesken. Ne ovat viitteellisiä, eivätkä ole sidottuja lakiin (ellei erikseen mainita) tai muutenkaan ole pakollisia. Kohtia saa vapaasti kopioida ja muokata oman sopimuksen tekemiseen. Pääasiassa kaikki asiat ovat yksityisen perhepäivähoitajan ja vanhempien välisiä sopimusasioita.
Joidenkin kohtien lopusta löydät kysymyksiä, joita voit yhdessä pohtia vanhempien kanssa. Avoimuus ja luottamus molemminpuolin on hyvän hoidon ja kasvatuksen perusta!
Kannattaa kysellä apua ja muiden perhepäivähoitajien kokemuksia keskustelupalstaltamme!
Lapsen hoitoaika on vanhempien työaika+matkat
Hoitoaika on enimmillään 10 tuntia kokopäivähoidossa sekä 5 tuntia osapäivähoidossa. Hoitoaika sisältää vanhempien kohtuulliset työmatka-ajat.
Kokopäivälapsen hoitoaika ei siis automaattisesti ole 10 tuntia.
Kannattaa sopia hoitoaika sopimuksessa mahdollisimman tarkasti esimerkiksi ”hoitoaika on päivittäin arkipäivisin viitenä päivänä viikossa klo 8.00-16.00”
Hoitoaika on hoitajan työaika
”Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon sekä se aika, jonka hän on velvollinen muutoin olemaan työpaikalla tai työnantajan käytettävissä.”
Näin ollen ei kannata sopia hoitoaikaa myöhästymisien pelossa varmuudenkaan vuoksi liian pitkäksi ajaksi, sillä se vain tarkoittaa hoitajalle sitä, että hän on joka päivä valmiudessa hoitamaan lapsia sovitun ajan.
Lapsi noudetaan hoitoajan päätymiseen mennessä ja mahdollisista myöhästymisistä on ilmoitettava hoitajalle pikimmiten. On toivottavaa, että vanhemmat ilmoittavat myöhästymisestä heti, kun havaitsevat niin tapahtuvan. Hoitajan (eikä lapsen) ei ole kiva odotella turhaan, hoitajalla voi olla myös muuta menoa!
Poikkeavasta hoitoajasta sovitaan erikseen. Lapsen hoitoajan muutoksista on ilmoitettava riittävän ajoissa. Mikäli hoitoaika riippuu huoltajan työvuoroista, on hoitoajoista hyvä sopia vähintään 2 viikkoa ennen työvuoron alkua.
Lapsi luovutetaan vain huoltajalle ellei hoitajan kanssa ole erikseen toisin sovittu.
Sovitun hoitoajan ylittämisestä maksetaan ylityökorvausta jokaiselta alkavalta tunnilta. Alkava tunti tarkoittaa sitä, että sovitun hoitoajan päättyessä esimerkiksi klo 15.00 ja vanhemmat tulevatkin vasta klo 15.10, on hoitajan oikeus laskuttaa yhdestä tunnista ylitöitä.
Päivähoidossa ruokaillaan monipuolisesti ja terveellisesti
Hoitaja tarjoaa hoitolapsilleen terveellistä kotiruokaa. Sopimuksen mukaan hoitopäivään voi kuulua aamupala, lounas ja/tai välipala.
Erikoisruokavalioista ja niistä suoritettavista lisäkorvauksista sovitaan erikseen.
Ellei lapsi syö tarjottua ruokaa, ei hoitaja ole velvollinen valmistamaan erikoisannoksia. Vanhempien kanssa on syytä etukäteen ja aina tarvittaessa keskustella laspsen ruokailusta ja siihen liittyvistä tavoista. Mahdollisista hampurilaisravintolassa tms. käynnistä sovitaan etukäteen vanhempien kanssa. Makeisten tuonti hoitopaikkaan ei ole suositeltavaa. Synttäripäivien vietosta ja herkutteluhetkistä sovitaan erikseen.
Vanhemmat kertovat hoitajalle lapsen ruokailuun liittyvistä tavoista ja tottumuksista esimerkiksi:
- Missä lapsesi tarvitsee apua?
- Onko lapsellasi erityisruokavaliota?
- Ruokailutottumukset? Lempiruoat?
- Ruokailutavat?
- Makeisten syönti?
Päivähoidossa ulkoillaan päivittäin
Ulkoilun valvonta kuuluu hoitajalle, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu.
Päivähoidossa ulkoillaan paljon, myöskin sade- ja pakkassäällä, joten mukaan tulee varata ulkoiluun sopivat sade- ja pakkasilman varusteet (kuravaatteet, ulkovaatteet, sisävaatteet). Varavaatteiden säilyttämisestä sovitaan hoitajan kanssa (säilytetäänkö hoitopaikassa vai kulkeeko mukana hoitokassi). Jos lapsella on haettaessa kuravaatteet päällä, ne tuodaan pestyinä seuraavana päivänä hoitopaikkaan. Mieluummin liikaa vaatetta kuin liian vähän. Vaatteiden on hyvä olla oikeankokoiset ja käytännölliset. Vaatteet kannattaa myös nimetä, varsinkin jos hoitopaikalla on paljon lapsia.
Lapsella tulee olla riittävä vaatetus sisä-ja ulkokäyttöön huomioonottaen sääolosuhteet. Hoitajalle ei kuulu vaatteiden pesu ja huolto.
Urheiluvälineiden (esim. polkupyörä, sukset, luistimet) tuomisesta sovitaan erikseen. Vanhemmat huolehtivat, että mukana on tarvittavat turvalaitteet,esimerkiksi kypärä. Hoitaja huolehtii, että lapsi myös käyttää turvalaitetta.
Hoitosuhteen alkaessa kannattaa sopia, mitä vaatteita ja varusteita lapselle tuodaan mukana. Joku lapsi esimerkiksi tarvitsee turvallisen unilelun kainaloonsa päiväunien ajaksi.
Vanhempien kannattaa kertoa hoitajalle etukäteen vaatetukseen liittyvistä asioista mm.
- Tarvitseeko lapsi apua pukemisessa/riisumisessa?
- Paleleeko/hikoileeko hän?
Hoitopaikassa on omat säännöt ja tavat
Hoitopaikan säännöistä on syytä keskustella, niin että lapsi ja vanhemmatkin tietävät esimerkiksi, mitä hoidossa ei saa/saa tehdä. Perhepäivähoitajan kodissa voi olla esimerkiksi tietokoneita tms. joita ei ole tarkoitettu lasten käyttöön.
Myös isommille lapsille on alusta asti syytä tehdä selväksi ulkoilun rajat, joiden sisäpuolella ulkona leikitään, minne ei saa mennä ja mitä ei saa tehdä.
Hoitaja ei vastaa lapsen omista hoitokotiin tuomista leikkivälineistä.
Sairaan lapsen hoito tapahtuu kotonaSairasta lasta ei tuoda päivähoitoon. Perussääntönä voidaan pitää, että lapsen on hoitoon tuotaessa oltava ulkoilukelpoinen. Lapsen sairastuessa hoitaja ottaa yhteyttä huoltajaan, joka hakee lapsen pois hoitopaikasta.
Vanhemmat usein tuovat lapsen herkästi hoitoon puolikuntoisena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muut hoitopaikan lapset tai hoitaja voivat saada tartunnan. Puolikuntoisen lapsen hoito voi olla myös raskasta hoitajalle.
Hammaslääkärissä, lääkärissä ja neuvolassa käyttäminen on vanhempien tehtävä.
Varahoito
Joskus perhepäivähoitaja sairastuu itse tai pph:n omat lapset sairastuvat. Silloin hoitopaikka on suljettu ja lapsi menee varahoitoon. Ihanteellista olisi, jos vanhemmat olisivat voineet sopia etukäteen varahoitajan, joka hoitaa lasta oman hoitajan estyessä.
Hoitaja on vastuussa lapsesta koko hoidossaoloajan
Yksityinen perhepäivähoitaja on vastuussa hoitolapsestaan koko hoidossaoloajan ja korvausvelvollinen vahingonkorvauslain nojalla, jos hoitolapselle aiheutuu tai lapsi aiheuttaa vahingon.
Ulkoilu ja sen valvonta kuuluvat ehdottomasti hoitajalle ja voidaan ainoastaan vanhempien suostumuksella siirtää toiselle henkilölle.
Äkillisen tapaturman sattuessa lapsi viedään saamaan ensiapua. Asiasta ilmoitetaan välittömästi myös vanhemmille.
Vanhempien kanssa sovitaan etukäteen, voiko lapsen tapaturmatilanteessa viedä yksityiselle lääkäriasemalle.
Perhepäivähoitajan kannattaa miettiä vastuuvakuutuksen ottamista. Myös vanhempien kannattaa harkita lapsilleen vapaaehtoista tapaturmavakuutusta.
Hoitomaksu on korvaus lapsen hoidosta
Hoitomaksuun sisältyy hoitajan työtulon lisäksi korvaus lapsen ravinnosta (aamupala/lounas/välipala tai joku/jotkut edellisistä sopimuksen mukaan) (erityisruokavalioista sovitaan erikseen) ,puhtaudesta (käsienpesut, vaipanvaihdot), askartelu-ja leikkivälineistä sekä muista kuluista. Vanhemmat kustantavat lapsen lääkkeet, vaipat, erikoisruoat, voiteet yms.
Hoitomaksua määriteltäessä kannattaa muistaa, että hoitomaksu todellakin sisältää kaiken yllämainitun!
Hoitomaksu maksetaan kuukausittain hoitajalle ja maksun tulee olla hoitajan käytössä sovittuna päivänä oli maksutapa (ja pankki) mikä hyvänsä. Hoitomaksun laiminlyöntitilanteessa hoitajalla on oikeus lopettaa hoitosuhde ilman irtisanomisaikaa.
Vanhemmat vastaavat koko hoitomaksusta julkisen tuen hakuaikana sekä tuen poistuessa. Yksityisen hoidon tuki maksetaan hoitajalle suoraan, joten vanhempien hoitomaksuksi jää jäljelle jäävä osuus (hoitomaksu vähennettynä tuet = vanhempien osuus).
Hoitomaksun viivästyessä sovitusta maksupäivästä perii hoitaja viivästysmaksua. Viivästysmaksu voi olla jokin summa/päivä tai tietty prosenttiosuus.
Vanhempien kannattaa muistaa, että kyseessä on hoitajan palkka ja hoitajalla voi olla omia maksuja maksettavana eteenpäin. Näin ollen, maksu on suoritettava maksupäivään mennessä, poikkeuksista kannattaa sopia hoitajan kanssa ajoissa!
Hoitomaksua tarkistetaan tarpeen mukaan, jos tuki/tuet muuttuvat.
Kannattaa sopia etukäteen, ethdäänkö hoitomaksusta vähennyksiä lapsen ollessa poissa hoidosta hoitajasta riippumattomista (hoitolapsi sairastuu tai on lomalla) syistä tai hoitajan ollessa estynyt ottamaan lasta hoitoon. Sovitaan myös, tehdäänkö vähennys vain vanhempien maksamasta osuudesta vai koko hoitomaksusta.
Hoitajan loma
Hoitopaikka on suljettu hoitajan loman ajan. Lomasta sovitaan vuosittain riittävän paljon ennen (esim. 3 kk) loman alkua. Lomakuukaudelta ei makseta/maksetaan hoitomaksua, sopimuksen mukaan. (Kelan yksityisen hoidon tukea voi saada 12 kk vuodessa).
Vuosiloman pituus on yleensä 4 viikkoa, mutta voi sopimuksen mukaan olla enemmän tai vähemmän. Loman määräytymisessä ei sovelleta vuosilomalakia.
Hoitoa ei järjestetä yleisinä vapaapäivinä tai juhlapäivinä.
Hoitaja on vaitiolovelvollinen
Hoitajan ja huoltajan välinen luottamus ja yhteistyö on hoito- ja kasvatustyön perusta. Perhepäivähoitaja on vaitiolovelvollinen (sosiaalihuoltolaki) joten vanhemmat voivat luottamuksellisesti kertoa hoitajalle lasta ja lapsen perhettä koskevista asioista.
Sopijapuolet eivät saa antaa tietoja ulkopuolisille hoitosuhteen perusteella esiin tulleisiin asianosoaisten perheiden olosuhteista. (Salaisuus on sellainen henkilön tai hänen perheensä yksityiselämään tai sosiaalistaloudellisiin suhteisiin liittyvä arkaluontoinen tosiseikka, joka ei ole yleisesti tunnettu tai yhdentekevä.)
Vaitiolovelvollisuus säilyy myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen.
Hoitosuhteen päättyminen
Sovittu irtisanomisaika on molemminpuolinen ja se astuu voimaan heti. Irtisanominen tehdään kirjallisesti kahtena kappaleena molemmille sopijapuolille. Irtisanomisaika lasketaan siitä päivästä, jonka aikana irtisanominen on kirjallisesti tehty.
Muita kohtia sopimukseen:
- Lapsen, vanhempien ja hoitajan yhteystiedot (puhelinnumerot päivisin)
- Allergiat ja lääkitys
- Puhtaus ja siisteyskasvatus (wc-asiat, hammashoito jne.)
- Lepo/päiväunet: Lapsen unentarve ja nukkuminen kotona? Lapsen nukkumisen tarve ja päivälevon tarve päivähoidossa?
- Päiväkerhoon/esikouluun/kouluun vieminen ja hakeminen
- Kuljetus-ja retkijärjestelyt (saako kuljettaa henkilöautossa)
Hoito-ja kasvatussuunnitelma
Hoitajan ja huoltajan välinen luottamus ja yhteistyö on hoito- ja kasvatustyön perusta.
Vanhempien kannattaa kertoa hoitajalle mahdollisimman paljon lapsesta, lapsen perheestä ja lapsen tapahtumista kotona. Näin hoitaja oppii tuntemaan lapsen ja pystyy antamaan hänelle entistäkin parempaa ja yksilöllisempää hoitoa.
Esimerkiksi seuraavista asioista voidaan keskustella:
- Miten lapsesi ilmaisee tunteitaan?
- Miten hän toimii pettymysten kohdatessa?
- Millaista kannustusta ja tukea lapsesi tarvitsee?
- Lapsesi elämässä tärkeät ihmiset?
- Miten lapsesi ilmaisee kiintymystään muihin?
- Miten toivot päivähoidossa toimittavan, jos lapsesi pahoittaa toisen lapsen tai oman mielensä?
- Mitä haluat lapsesi oppivan suhtautumisessa muihin ihmisiin ja luontoon?
- Miten lapsesi leikkii ja toimii yksin? Miten ryhmässä?
- Millaisia rajoja asetat lapsen toiminnalle?
- Mistä asioista lapsesi voi päättää itse?
- Miten ryhmän tavat ja säännöt otetaan huomioon?
- Miten riidat ratkaistaan?
- Mitä toivot lapsesi oppivan muiden kanssa toimimisesta?
- Millaisia tapoja haluat lapsesi oppivan?
- Mistä toiminnasta lapsesi erityisesti nauttii?
- Lapsesi kokemukset lähiympäristössä?
- Lapsesi pelot?
- Mitä toivot lapsesi oppivan päivähoidon arjessa?
- Miten lapsesi ilmaisee ajatuksiaan ja toiveitaan?
- Millaisia asioita lapsesi kyselee?
- Lapsesi mielikuvitus ja leikit?
- ATK, televisio, videot ja sadut lapsesi elämässä?
- Television/videoiden katselu päivähoidossa?
- Millaisia tiedollisia ja taidollisia asioita toivot lapsesi oppivan päivähoidossa?
- Mitä haluat kertoa perheenne elämänkatsomuksesta?
- Miten toivot lapsellesi vastattavan hänen uskonnollisiin kysymyksiinsä?
- Osallistuuko lapsesi päivähoidossa kirkollisiin tapahtumiin (joulu-, kevätkirkot jne.)?
- Mistä lapsesi päivähoitoon liittyvistä asioista haluat kuulla kerrottavan?
- Mitä pidät tärkeänä yhteistyössä päivähoidon kanssa?
- Miten haluaisit vaikuttaa ja osallistua hoitopaikan toimintaan?
- Lapsen omat toiveet ja odotukset?
Työvälineitä ja lomakkeita
Verve.fi-sivulta aiemmin löytynyt äivähoitoon liittyvä aineisto on tulossa ediva.fi-sivuille.