Kodinomaisesti perhepäivähoidossa

Perhepäivähoito on päiväkotitoiminnan ohella yleisin päivähoitomuoto Suomessa. Se on hoitoa ja kasvatusta, jota järjestetään yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa paikassa, jota kutsutaan perhepäivähoitokodiksi.

Kortesjärven kunnalla on esite perhepäivähoidosta ja saimme ystävällisesti luvan lainata heidän erinomaista tekstiään meidän sivuillemme.

Yleistä

Perhepäivähoito on päiväkotitoiminnan ohella yleisin päivähoitomuoto Suomessa. Se on hoitoa ja kasvatusta, jota järjestetään yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa paikassa, jota kutsutaan perhepäivähoitokodiksi (Laki lasten päivähoidosta 1973). Monesti perhepäivähoito on erityisesti pienten lasten (alle kolmivuotiaiden) hoitopaikka, mutta myös muita alle kouluikäisiä voidaan hoitaa perhepäivähoidossa.

Perhepäivähoito lasten kasvu- ja oppimisympäristönä eroaa paljolti esimerkiksi päiväkotimiljööstä. Perhepäiväkoti on nimensä mukaisesti koti, ei laitos. Perhepäivähoidossa suurin osa toiminta-ajasta käytetään lasten perushoitoon. Perushoidolla on suuri merkitys lasten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä. Samalla se toimii oppimisen edellytyksenä kuten turvallinen, hyväksyvä ja lämmin ilmapiirikin toimivat.

Perhepäivähoidon kasvatustoiminta muistuttaa läheisesti lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opettamista. Perhepäivähoitokoti tarjoaa luonnolliset puitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Siihen sisältyy lisäksi ohjattua toimintaa (askartelua, kirjojen lukemista, musisointia, pieniä oppituokioita, retkiä jne.) sekä leikkiä ja työtehtäviä, joihin lapsi voi kotiympäristössä osallistua. Perhepäivähoidon omaa toimintaa voidaan tarvittaessa täydentää esim. seurakunnan päiväkerhoon tai esiopetusryhmään osallistumalla.

 

Toiminta perhepäivähoidossa

• Suuri osa perhepäivähoidon päivittäisestä toiminta-ajasta käytetään perushoitoon.
• Ohjattu toiminta on aikuisen suunnittelemaa, tavoitteellista toimintaa. Sitä toteutetaan muun toiminnan lomaan sovitettuina ohjaushetkinä. Ohjatun toiminnan osuus vaihtelee hoidettavien lasten iän ja kehitystason mukaisesti.
• Leikille annetaan perhepäivähoidossa paljon sijaa jo siitä syystä, että leikki on lapsen tärkein toimintamuoto
• Perhepäiväkodissa on mahdollisuus monenlaiseen työhön, kuten kodin päivittäisiin työtehtäviin: siistimiseen, ruoanvalmistukseen, leipomiseen, astioiden ja vaatteiden pesuun, kasvien ja lemmikkieläinten hoitoon, asioilla käyntiin, pihatöihin.
• Perhepäiväkodin toimintaan liittyy läheisesti myös tutustuminen lähiympäristöön ja luontoon.
• Ulkoilu, ruokailu ja päivälepo ovat tärkeitä asioita perhepäivähoidossa

 

Perhepäivähoidon vahvuudet

Sanna Parrilan, Oulun yliopistosta, v. 2002 tekemän tutkimuksen ”Perhepäivähoito osana Suomalaista päivähoitojärjestelmää” mukaan perhepäivähoidon vahvuuksia ovat:

• pieni ryhmä
• pysyvä hoitosuhde
• läheinen yhteistyö vanhempien kanssa
• yksilöllinen hoiva ja huomio
• lapsen tarpeista lähtevä perushoito
• rauhallinen ja kodinomainen ympäristö

Perhepäivähoitajien mainitsemia työn hyviä puolia olivat mm.läheinen kontakti lapsiin ja vanhempiin, työn itsenäisyys, vastuullisuus ja monipuolisuus
Perhepäivähoitajien mainitsemia työn huonoja puolia olivat mm. huono palkka, pitkät työpäivät, arvostuksen puute ja se, että oma koti on toisten lasten käytössä.

 

Varahoito - ikuinen sterssitekijäkö?

Perhepäivähoidon ainoaksi keskeiseksi heikkoudeksi yllä mainitun tutkimuksen mukaan oli varahoitojärjestelmä.
Kun perhepäivähoitaja sairastuu tai muuten estyy ottamasta lasta hoitoon, voi lapsi joutua vieraalle hoitajalle vieraaseen lapsiryhmään. Niin lapsen kuin varahoitajankin kannalta tilanne on ikävä.

Hoitopaikka.Net pyrkii siihen, että perheet ja hoitajat löytäisivät hoitopaikkavälityksestämme varahoitajan, joka hoitaa lasta oman perhepäivähoitajan sairastuessa. Varahoitaja voi olla toinen perhepäivähoitaja tai hoitaja, joka tulisi tarvittaessa perheen kotiin hoitamaan lasta. Hoitajien ja hoitopaikkojen kannattaa ilmoittaa hoitopaikkavälityksessä, jos haluaa ja voi toimia varahoitajana. Samoin vanhemmat voivat aktiivisesti ottaa yhteyttä lähialueen hoitopaikkoihin/hoitajiin kysellen jo valmiiksi varahoitajaa lapselleen. Näin vältytään stressiltä tilanteessa, kun hoitaja yllättäen estyy ottamasta lasta hoitoon.

 

Perhepäivähoidon historia

Perhepäivähoidon historia ylettyy aina Antiikin Roomaan saakka. Lisää aiheesta voit lukea täältä.

 

Runo lapseni päivähoitotädille

Kiitos Sinulle päivähoitotäti,
joka olet ottanut minun lapseni luoksesi.
jalat, joita rakastan, astuvat aamuisin ovellesi.
Kädet, joita kaipaan, ovat koko päivän ulottuvillasi.
Ääni, jota ikävästäni huolimatta en työni läpi kuule,
tunkeutuu tajuntaasi ehkä rauhaasi häiriten.
Syömisen, juomisen, pukemisen, riisumisen ja leikkimisen itkut
ja naurut kasautuvat Sinulle, lapseni hoitotäti,
jolle olen usein mustasukkainen kaikesta siitä kaaoksesta,
minkä lapseni saa luonasi aikaan.
Oletko ajatellut kuinka paljon Sinulle olen uskonut:
tärkeimmän osan itsestäni
tulevaisuuteni toivon.
Ainutkertaisen oman lapseni –ihan kokonaan.
Sinun kotisi ilmapiiri imeytyy minun lapseeni.
Työstäni huolimatta ”käväisen” joka päivä monta kertaa Sinun
Kotonasi lapseni luona.
Katselen, kuuntelen, kuvittelen, aavistelen, toivottelen ja kilpailen.
Enkä kuitenkaan voi millään vaikuttaa lapseni päivään.
Sinä olet hänelle silta aamusta iltaan, äidin luota äidin luo.
Kiitos Sinulle, että aukaiset kotisi oven lapselleni,
annat hänelle juoman ja ruuan
autat häntä ruumiin ja hengen ”hädässä”.
Sinun varassasi on lapseni päivä ja sen herkät hetket.
Tiedän Sinun muistavan, että hoitolapsikin on jonkun oma lapsi.
Sen vuoksi, toukokuun toisena sunnuntaina, kiitän Sinua
lapseni hoitotäti.